HELSINKI – MÄNTTÄ – RIIHIMÄKI – TAMPERE – PORI
.
HELSINKI
Antiikin sankarit
.
13.2.2025 – 10.8.2025 Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, Helsinki
.
”Sankaruus ei ole pelkkää ruusun terälehtien tuoksuttelua ja voitosta toiseen hyppelyä. Antiikin tarinoissa kohtalo ajaa sankarin hänelle tarkoitettuun rooliin ja olympolaiset jumalat ohjailevat häntä. Sankariainekset testataan vaarallisilla matkoilla, kilpailuissa ja kiperissä kokeissa. Mukaan mahtuu uhrautumista, pettymyksiä ja traagisia tapahtumia. Tarinat eivät läheskään aina lopu voittoon, suuretkin sankarit epäonnistuvat. Tärkeintä on tarina, eikä se saako sankari elää elämänsä onnellisena loppuun asti.
Jo yli 2000 vuotta kirjailijat, taiteilijat ja säveltäjät ovat ammentaneet antiikin sankarihahmoista ja kertomuksista. Nykyaikana antiikin sankaritarinoiden vaikutus on nähtävissä muun muassa sarjakuvissa, peleissä ja elokuvissa. Koukuttavat tarinat ja hahmot viihdyttävät meitä edelleen ja sankareiden inhimilliset puolet saavat meidät samaistumaan.
Näyttelyssä esitellään kreikkalaisen mytologian keskeiset sankarit Herakles ja Perseus sekä Troijan sodassa taistelleet Akhilleus, Odysseus, Hektor ja Paris. Esillä on kreikkalais-roomalaista keramiikkaa, veistoksia, grafiikkaa, maalauksia ja nykytaidetta eri menetelmin. Näyttelyn kuraattori on intendentti Claudia de Brün.”
Lähde: Sinebrychoffin taidemuseon kotisivut
:
:
MÄNTTÄ
De Chirico näyttämöllä – Taiteilija Giorgio de Chiricon suhde Roomaan, teatteriin ja oopperaan
.
15.3.2025 – 17.8.2025 Serlachius Pääkonttori, R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä
.
Esillä taiteilijan myöhäistuotantoa
De Chirico asui ja työskenteli uransa loppupuolella kolmekymmentä vuotta Roomassa. Näyttelyssä nähdään taiteilijan teoksia tältä kaudelta. Hän palasi nuoruutensa aiheisiin ja jätti näitä uusmetafysiikkaa ja uusbarokkia edustavia töitään perinnöksi Giorgio ja Isa de Chiricon säätiölle.
Teosten intensiivisissä aiheissa näkyy näyttämötaiteen vaikutus taiteilijan tilakäsitykseen. Sitaatit salien seinillä avaavat de Chiricon ajatusmaailmaa ja suhdetta Roomaan.Yleisön nähtäville on saatu myös taiteilijan Rooman Oopperassa omassa aitiossaan tekemiä piirroksia, joita ei ole aiemmin esitelty julkisesti.
Näyttely on toteutettu yhteistyössä Giorgio ja Isa de Chiricon säätiön, Rooman Oopperan, Firenzen Oopperan ja Cerratellin säätiön kanssa. Näyttelyn kuraattorit ovat Hannu Palosuo, Italo Nunziata, Cornelia Bujin ja Lorenzo Canova.”
.
.
.
RIIHIMÄKI
Pitsin pitkä tie – antiikista catwalkille
.
25.5.2025 – 14.9.2025 Riihimäen Riemu-museot, Temppelikatu 8, 11100 Riihimäki
.
”Pitsin pitkä tie ANTIIKISTA CATWALKILLE -näyttely esittelee lähinnä eurooppalaisen pitsin historiaa 1500-luvulta nykypäivään.
Näyttelyn kuraattorin, FM Marjatta Hietaniemen, kokoelman lisäksi esillä on myös pitsejä muista yksityiskokoelmista, kuten italialaisen Luciana Molinisin (Udine) kokoelmasta. Näyttelyyn on lainattu lisäksi muutamia koruja kuten triesteläisen Maria Bissaccon nypläämiä koruja ja sardinialaisen Anna Angionin makrameekoruja.
Italian kulttuuri-instituutti tukee tapahtumaa.”
Lähde: Italian kulttuuri-instituutin nettisivut
Lisätietoja näyttelystä Riihimäen Riemu-museot
TAMPERE
Bravissimo! – pukuloistoa Rooman oopperasta
.
26.4.2025 – 18.1.2026 Museo Milavida, Milavidanrinne 8, Tampere
.
”Museo Milavidan parrasvaloissa paistattelee 26.4. alkaen suuria tunteita ja draamaa pursuileva ooppera. Bravissimo! – pukuloistoa Rooman oopperasta kertoo oopperan pompöösia historiaa ja esittelee estradeilla nähtyjä loisteliaita pukuja. Teatro dell’Opera di Roma eli Rooman ooppera tuo Milavidaan ihasteltavaksi 38 pukua sadan vuoden ajalta.
Vanhimmat asut ovat 1920-luvulta ja uusimmat aivan viime vuosilta. Rooman oopperatalo avasi ovensa vuonna 1880. Siellä on ensi-iltansa saanut esimerkiksi Giacomo Puccinin Tosca-ooppera vuonna 1900. Näyttelyn kuraattoreina toimivat kuvataiteilija Hannu Palosuo ja italialainen oopperaohjaaja Italo Nunziata.
Suomessa oopperalla on elitistinen leima, mutta esimerkiksi Italiassa se on perinteisesti kaiken kansan viihdettä. Ällistyttävät juonenkäänteet, myrskyisä musiikki, sankaritenorit ja diivat prameissa asuissaan, yliampuva näytteleminen, mahtipontinen lavastus ovat ihastuttaneet katsojia kuninkaallisista rahvaaseen jo vuosisatojen ajan.
Oopperan synnyinmaasta Italiasta on tullut lukuisia kuuluisia oopperasäveltäjiä ja virtuoosimaisia laulajia. Esimerkiksi Giuseppe Verdin Aida tai La Traviata ja Gioachino Rossinin Sevillan parturi ovat yleisön kestosuosikkeja. Näyttävä puvustus on keskeinen osa oopperan lumovoimaa. Bravissimo! -näyttelyssä on mahdollisuus nähdä, millaisia asuja vaikkapa tenori Luciano Pavarotti ja sopraano Maria Callas ovat esiintyessään käyttäneet. Teatro dell’Opera di Roman produktioissa on ollut mukana eri alojen taiteilijoita. Oscar-voittaja Sofia Coppola ohjasi vuonna 2018 La Traviatan ja Valentino suunnitteli siihen puvustuksen. Kiinalainen taiteilija Ai Weiwei suunnitteli puvut ja lavastuksen Turandot-oopperaan vuonna 2022.”
Lähde: Museo Milavidan kotisivut
.
PORI
Teemu Muurimäki – Quarto di secolo – neljännesvuosisata uniikkipukuja
.
26.4.2025 – 22.2.2026 Satakunnan Museo, Pori
”Porilaislähtöinen muotitaiteilija Teemu Muurimäki avaa ensimmäisen oman näyttelynsä Satakunnan Museossa huhtikuussa 2025. Näyttely juhlistaa Muurimäen jo 25 vuotta kestänyttä uraa. Kyseessä on merkittävä katsaus suomalaiseen muotitaiteeseen. Näyttelyn toteuttavat Satakunnan Museo ja Teemu Muurimäki.
Suomen tunnetuimpiin muotitaiteilijoihin kuuluva Muurimäki on suunnitellut uniikkipukuja 1990-luvun lopulta lähtien. Muurimäen pukuja on nähty niin Linnan juhlissa, Uuden Musiikin Kilpailussa, Euroviisuissa kuin Cannesin elokuvajuhlilla. Vuodet muotimaailman huipulla Ranskassa, Italiassa ja Australiassa mm. Cymbeline Parisin, Armanin, Dolce & Gabbanan ja Carla Zampattin palveluksessa toivat Muurimäen töitä laajalti esille kansainvälisesti. Suomessa Muurimäki on suunnitellut mm. Marimekolle ja Turolle.
Muurimäen runsaasta tuotannosta saapuu Poriin kattava otos glamouria ja säihkettä koko uran varrelta.”
Lähde: Satakunnan Museon kotisivut
.
Etusivun kuva: JuliusH, Pixabay