17.1. Esitelmätilaisuus: Lolita Lobosco e Bari, Rosa Tesse
Puglialainen Rosa Tesse kertoi omasta kotiseudustaan ja Barin kaupunkiin sijoittuvasta suositusta Lolita Lobosco -televisiosarjasta lauantaina 17.1.2026 klo 14.00 Panimoravintola Koulun historian luokassa. Tutustuimme televisiosarjan taustoihin, kuvauspaikkoihin, Puglian maakuntaan, Barin kaupunkiin, alueelle tyypillisiin tapoihin ja kielellisiin ilmauksiin..Tilaisuus pidettiin italiaksi ja oli tarkoitettu seuran jäsenille. Rosa Tesse on asunut Suomessa n. 10 vuotta. Hän toimii italian opettajana pääkaupunkiseudulla.
.
12.2. Vuosikokous
Seuran sääntömääräisessä vuosikokouksessa käsiteltiin kokoukselle kuuluvat asiat: vuoden 2025 tilinpäätös, toimintakertomus, vuoden 2026 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Lisäksi päätettiin jäsenmaksujen suuruudesta sekä valittiin puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet.
25.2. Sibelius ja italialaiset kollegat -konserttiluento
Konserttiluennolla esiintyivät Giulia Ermirio (alttoviulu), Petri Kirkkomäki (baritoni) ja Folke Gräsbeck (piano). Folke Gräsbeck myös juonsi illan kertoen säveltäjämestari Jean Sibeliuksen matkoista Italiaan ja hänen kohtaamisistaan italialaisten säveltäjien kanssa. Italialaisista säveltäjistä Sibelius tapasi ainakin Pietro Mascagnin ja Ottorino Respighin. Konsertissa kuultiin heidän tuotantonsa lisäksi Paolo Tostin ja tietysti itse Jean Sibeliuksen sävellyksiä.
Tapahtumassa Giulia Ermirio kertoi myös isästään säveltäjä Federico Ermiriosta (1950–2022) ja isän vuonna 2015 perustamasta Italiassa vuosittain pidettävästä Sibelius-festivaalista. Isän kuoleman jälkeen Giulia Ermirio on jatkanut Sibelius Festival Golfo del Tigullio e Riviera -tapahtuman taiteellisena johtajana.
.
28.3. Esitelmätilaisuus: Puccinin jalanjäljillä Luccassa, Merja Pänkäläinen
Jyväskylän Dante-seuran puheenjohtaja ja italian opettaja Merja Pänkäläinen kertoi säveltäjä Giacomo Puccinin (1858-1924) elämästä ja Toscanassa sijaitsevista Puccinille omistetuista museoista. Luccassa, Puccinin synnyinkodissa, sijaitsee Puccini Museum. Torre del Lagosta löytyy Puccinin myöhempien aikojen kesäasunto, nykyisin museona toimiva Villa Puccini. Näiden lisäksi seudulla voi törmätä Puccini-patsaisiin, osallistua säveltäjälle omistettuihin musiikkitapahtumiin ja syödä jopa hänen nimikkoravintolassaan.
Giacomo Puccini syntyi Luccassa muusikoiden sukuun. Puccinia pidetään yhtenä parhammista verismin tyylisuuntauksen toteuttajana oopperamusiikissa. Verismi taiteenlajina kertoi sankaritarinoiden sijaan arkielämästä kaunistelematta. Ainakin Puccinin oopperoiden naiset, ”sankarittaret”, kokivat usein traagisia kohtaloita ja riutuivat rakkaudesta. Mahtoikohan lukuisista naissuhteistaan tunnettu säveltäjä saada tarinoihinsa inspiraatiota ihan omasta elämästään?
Puccinin kuuluisimpia oopperoita ovat La bohème (1896), Tosca (1900), Madama Butterfly (1904) ja keskeneräiseksi jäänyt Turandot (1926).
Puccinin sairastuttua kurkkusyöpään hän muutti Brysseliin saamaan hoitoa. Säveltäjämestari kuoli vuonna 1924. Hänet on haudattu Villa Pucciniin rakennettuun hautakammioon, Torre del Lagoon.
.
18.4. Kirjaesittely: Ilkka Saari, Rooman alkava auringonlasku – Legaatti Gnaus Severius Tulluksen elämä
Toimittaja ja tv-tuottaja Ilkka Saari kertoi antiikin Roomaan sijoittuvasta romaanistaan Rooman alkava auringonlasku – Legaatti Gnaus Severius Tulluksen elämä (Verbatus, 2025). Teos on fiktiivinen tarina, mutta sijoittuu todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja paikkoihin 200-luvun Roomassa. Kirjan kuvaamana aikana Rooman valtakunta horjuu pahasti. Imperiumi kärsii rakenteellisista ongelmista, yhteiskunnallisista epäkohdista ja kulkutautiepidemioista. Rooman valtakunta romahti lopullisesti 400-luvulla. Historian tutkijat näkevät, että romahdukseen johtivat monet eri tekijät ja tapahtumat, kuten ihmisten ajatusmaailman muuttuminen, Rooman hallinnolliset ja taloudelliset vaikeudet sekä armeijan heikentyminen.
Ilkan Rooma-innostus alkoi ensimmäisestä matkasta ikuiseen kaupunkiin vuonna 1978. Tätä teosta Ilkka työsti useamman vuoden ajan. Antiikin maailma on täynnä tarinoita ja taustatyötä tehtiin antaumuksella. Fiktio valikoitui kirjan tyylilajiksi, jotta ihmisten ajatuksia, tunteita, valintoja ja inhimillisyyttä pystyi kuvaamaan syvällisemmin. Aikaisemmin Ilkka on julkaisuut teokset Tauti nimeltä mafia (1992) ja Rautapaita ja miekka: normannien jäljillä Sisiliassa (1996).
19.5. Kirjaesittely: Annikka Viitanen, Dante Alighierin Jumalainen näytelmä
Annikka Viitanen on tehnyt uuden loistavan ja selkeäkielisen suomennoksen Dante Alighierin pääteoksesta Jumalainen näytelmä (it. Divina Commedia). Aikaisemmat suomennokset ovat Eino Leinolta (1912) ja Elina Vaaralta (1963). Tilaisuudessa Annikka Viitanen esitteli teoksen ja kertoi käännöstyöstään. Tilaisuudessa esiintyi myös Marja Kalajoki, joka luki Danten runoja teoksesta suomeksi.
Jumalaisessa näytelmässä Dante vaeltaa läpi helvetin, kiirastulen ja paratiisin oppaanaan mm. ennen ajanlaskun alkua elänyt roomalainen runoilija Vergilius. Myös Danten sydämenvalittu Beatrice ohjaa Dantea matkallaan. Helvetti, Kiirastuli ja Paratiisi muodostavat myös teoksen kolme osaa. Teos on allegorinen matka kuoleman jälkeiseen elämään ja täynnä viittauksia mm. raamattuun ja antiikin maailmaan. Teos myös kuvailee Danten aikalaisten yhteiskunta- ja maailmankatsomusta.
Dante Alighieria pidetään yleisesti italian kielen isänä, sillä hän oli yksi ensimmäisistä kirjailijoista, joka käytti kansankieltä latinan sijaan. Kansankielestä, eli Danten kotiseudun Firenzen murteesta, kehittyi myöhemmin italian kirjakieli. Dante myös puolusti muissa teoksissaan kansankielen käyttöä ja tutki Italian eri alueiden murteita.
Dante Alighieri karkoitettiin kotikaupungistaan Firenzestä vuonna 1302 poliittisten syiden takia ja Jumalainen näytelmä syntyi maanpaossa. Kirjailija toivoi voivansa joskus vielä palata kotikaupunkiinsa. Hänen toiveensa ei kuitenkaan koskaan toteutunut ja virallisesti karkoituspäätös purettiin vasta vuonna 2008. Dante myös haaveli saavansa joku päivä ohimoilleen runoilijan laakerit eli antaisemansa arvostuksen kirjailijana ja runoilijana. Vasta seuraavat sukupolvet ovat ymmärtäneet hänen teostensa merkityksen ja tänä päivänä Dante kuvataankin usein laakerit otsallaan.
.
.
